Toiminimi verotus - milloin veroilmoitus ja ALV-ilmoitus lähetetään?

Toiminimen veroilmoitus tulee jättää vuosittain, yleensä huhtikuun alussa. Arvonlisäveroilmoitus (ALV-ilmoitus) ja sen maksu taas toimitetaan valitun verokauden mukaan: tyypillisesti joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa. Tärkeintä on ymmärtää näiden kahden ilmoituksen ero ja niiden määräajat.

Sana "verotus" saa usein uuden yrittäjän pulssin kohoamaan. Määräajat, lomakkeet ja viralliset termit voivat tuntua monimutkaiselta palapeliltä, johon ei ole olemassa ohjekirjaa. Tämä on se kohta, jossa moni kokee epävarmuutta – mutta ei syytä huoleen. Vaikka olet yrittäjänä itse vastuussa verojen hoitamisesta, prosessi on yllättävän looginen, kun sen perusteet ovat hallussa.

Kaikki lähtee liikkeelle yksinkertaisesta ajatuksesta: yrityksesi tuloista vähennetään siihen liittyvät kulut, ja tästä tuloksesta maksat veroa. Tämän ymmärtäminen on jo puoli voittoa. Tehdään siis monimutkaisesta yksinkertaista ja käydään läpi, mitä toiminimen verotus todella tarkoittaa ja miten hoidat tärkeimmät velvollisuutesi, kuten veroilmoituksen ja ALV-ilmoitukset, ajallaan ja oikein.

💡 Tuntuuko veroilmoitus ja ALV-ilmoitukset monimutkaisilta?
Varaa maksuton esittely, niin näytämme, miten Kletta automatisoi koko prosessin helposti yhdellä sovelluksella.

Toiminimen veroilmoitus ja ennakkoverot käytännössä

Elinkeinotoiminnan veroilmoitus: Mitä, missä ja milloin?

Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on vuosittainen yhteenveto koko edellisen tilikauden liiketoiminnastasi. Ilmoitus annetaan sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa, joka kokoaa kaikki verotusasiasi yhteen paikkaan. Tärkein päivämäärä toiminimiyrittäjälle on yleensä huhtikuun alku, joka on veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä. Varmista, että sinulla on valmiina kaikki tiedot vuoden tuloista, vähennyskelpoisista menoista ja muista tuloistasi. Tämän ilmoituksen perusteella Verohallinto laskee lopullisen verosi määrän.

Ennakkovero: Maksa verot fiksusti etukäteen

Toiminimiyrittäjä ei odota veronmaksua vuoden loppuun, vaan hoitaa sen ennakkoveroina pitkin vuotta. Kun perustat yrityksen, arvioit Verohallinnolle ensimmäisen vuoden tuloksesi. Tämän arvion pohjalta määrätään ennakkoverot, jotka maksetaan erissä (yleensä 2, 6 tai 12 kertaa vuodessa). Tämä on tehokas tapa jakaa verotaakkaa tasaisesti, jotta loppuvuodesta ei tule yllättävää suurta laskua. Ennakkovero on siis nimensä mukaisesti arvioon perustuva ennakko tulevasta verosta.

Miten haen tai muutan ennakkoveroa?

Liiketoiminta elää, ja tuloksesi voi vaihdella merkittävästi. Jos huomaat, että olet arvioinut tulosi liian ylös tai alas, voit – ja sinun ehdottomasti kannattaa – muuttaa ennakkoveron määrää helposti OmaVerossa. Muutoksen voi tehdä milloin tahansa vuoden aikana. Ajoissa tehty korjaus varmistaa, että maksat veroja mahdollisimman tarkasti todellisten tulojesi mukaan ja vältät turhat yllätykset.

Mitä jos arvio menee pieleen? Jäännösvero ja veronpalautus

Ei syytä huoleen, jos arvio ei osunut täysin kohdalleen. Lopullisen verotuspäätöksen saapuessa kaikki tasataan. Jos olet maksanut ennakkoveroja vuoden aikana liian vähän todelliseen tulokseen nähden, sinun tulee maksaa puuttuva osa jäännösverona (tuttavallisemmin "mätkyinä"). Jos taas olet ollut tunnollinen ja maksanut liikaa, saat iloisen yllätyksen veronpalautuksena tilillesi.

ALV eli arvonlisävero: Toinen tärkeä osa-alue

Milloin minun täytyy ilmoittautua ALV-rekisteriin?

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka yritys lisää omien tuotteidensa tai palveluidensa hintaan ja tilittää Verohallinnolle. Kaikkien yrittäjien ei kuitenkaan tarvitse heti murehtia siitä. Velvollisuus ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin syntyy, kun yrityksesi liikevaihto ylittää 20 000 euroa 12 kuukauden tilikauden aikana.  Jos toimintasi on pienimuotoista ja liikevaihto jää tämän rajan alle, ALV-velvollisuutta ei ole.

Voit kuitenkin hakeutua rekisteriin myös vapaaehtoisesti, vaikka raja ei ylittyisikään. Tämä voi olla kannattavaa, jos teet itse paljon arvonlisäverollisia hankintoja liiketoimintaasi varten. Rekisterissä ollessasi saat nimittäin vähentää ostoihisi sisältyvän arvonlisäveron.

Miten arvonlisävero lasketaan?

Arvonlisäveron peruslogiikka on selkeä. Kyseessä on erotuslasku, joka näyttää tältä: Myyntien ALV - Ostojen ALV = Maksettava/Palautettava ALV. Käytännössä keräät asiakkailtasi veroa myymistäsi tuotteista ja palveluista. Samalla maksat itse veroa ostaessasi tavaroita tai palveluita omaan liiketoimintaasi. Verokauden lopussa lasket nämä kaksi summaa yhteen. Jos myyntiesi sisältämä ALV on suurempi kuin ostojesi, tilität erotuksen Verohallinnolle. Jos taas olet maksanut ostoistasi enemmän arvonlisäveroa kuin olet kerännyt asiakkailtasi, saat erotuksen takaisin veronpalautuksena.

ALV-alarajahuojennus poistui 1.1.2025.

Aiemmin käytössä ollut ALV alarajahuojennus poistui 1.1.2025.

Vähennyskelpoiset kulut: Pienennä verotaakkaasi fiksusti

Yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa maksettavien verojen määrään on huolehtia, että kaikki liiketoimintaan liittyvät kulut tulevat vähennetyiksi. Nyrkkisääntö on selkeä: jos kulu on syntynyt yritystoimintasi tulon hankkimista tai säilyttämistä varten, se on lähtökohtaisesti verovähennyskelpoinen. Tämä pienentää suoraan yrityksesi verotettavaa tulosta ja siten myös lopullista verolaskuasi.

Mitä kuluja toiminimi voi vähentää verotuksessa?

Vähennyskelpoisten kulujen lista on pitkä, mutta useimmat yrittäjät kohtaavat säännöllisesti samoja menoeriä. On tärkeää pitää kuitit ja tositteet kaikista hankinnoista tallessa kirjanpitoa varten. Tässä yleisimpiä esimerkkejä:

• Toimistotarvikkeet ja laitehankinnat: Tietokoneet, puhelimet, ohjelmistot, kynät ja paperit.
• Puhelin- ja internetkulut: Liiketoimintakäyttöön liittyvä osuus puhelin- ja nettiliittymistäsi.
• Markkinointi- ja mainoskulut: Esimerkiksi mainonta sosiaalisessa mediassa, käyntikorttien painatus tai verkkosivujen kulut.
• Ammattikirjallisuus ja koulutukset: Oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät menot.
• Pakolliset vakuutukset: Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen.
• Edustuskulut: Asiakastapaamisiin liittyvät kulut, joista on mahdollista vähentää 50 %.

Työhuonevähennys: Kun toimisto on kotona

Moni toiminimiyrittäjä työskentelee kotoa käsin. Myös tästä aiheutuvat kulut voi vähentää verotuksessa. Tähän on kaksi tapaa: kaavamainen vähennys tai vähennys todellisten kulujen mukaan. Voit valita itsellesi sopivamman vaihtoehdon.

Kaavamainen työhuonevähennys on helpoin tapa. Verohallinto vahvistaa vuosittain kiinteän summan (esim. 940 €/vuosi päätoimisesta etätyöstä), jonka saat vähentää ilman erillisiä kuitteja. Jos taas kotitoimistostasi aiheutuu tätä suuremmat todelliset kustannukset, voit vähentää ne tositteita vastaan. Tällöin lasket, kuinka suuri osa esimerkiksi vuokrasta, sähköstä ja lämmityksestä kohdistuu työkäyttöön.

Auton käyttö ja matkakulut yritystoiminnassa

Jos käytät omaa autoasi liiketoiminnan ajoihin, kuten asiakaskäynteihin tai tarvikehakuihin, näistä matkoista syntyneet kulut ovat vähennyskelpoisia. Avainasemassa on kuitenkin yksi asia: huolellisesti pidetty ajopäiväkirja. Siihen merkitään kaikki ajot, niin yksityiset kuin työhön liittyvätkin, ja se toimii todisteena Verohallinnolle.

Kun alle puolet vuoden ajoista on työajoa, auto kuuluu yksityisomaisuuteesi. Tällöin vähennys tehdään Verohallinnon vuosittain vahvistaman kilometrikorvauksen mukaan (esim. 0,59 €/km vuonna 2023). Kerrot vain työajojen kilometrimäärän tällä summalla ja merkitset sen veroilmoitukseen lisävähennyksenä. Tämä on ylivoimaisesti yleisin ja vaivattomin tapa hoitaa asia.

💬 Usein kysytyt kysymykset toiminimen verotuksesta

1. Miten toiminimen verotus eroaa osakeyhtiöstä?
Toiminimiyrittäjä maksaa veroa henkilökohtaisesti yritystoiminnan tuloksesta, kun taas osakeyhtiössä verotetaan ensin yrityksen tulos ja sen jälkeen omistajan nostamat palkat tai osingot. Tämä tekee toiminimen verotuksesta yksinkertaisemman, mutta myös henkilökohtaisemman — tulos vaikuttaa suoraan omaan veroprosenttiisi.

2. Voinko hoitaa toiminimen verotuksen täysin automaattisesti?
Kyllä, nykyaikaiset kirjanpitosovellukset kuten Kletta voivat automatisoida käytännössä kaiken: kirjanpidon, veroilmoituksen ja ALV-laskennan. Näin sinun ei tarvitse huolehtia määräajoista tai manuaalisesta täyttämisestä, vaan kaikki hoituu taustalla automaattisesti.

3. Mitä tapahtuu, jos yrityksellä ei ole tuloja tiettynä vuonna?
Jos et saa tuloja lainkaan, veroilmoitus on silti tehtävä, mutta voit ilmoittaa nollatuloksen. Tämä pitää yrityksen tiedot ajan tasalla Verohallinnossa eikä aiheuta veroseuraamuksia.

4. Miten kirjanpito ja veroilmoitus liittyvät toisiinsa?
Veroilmoitus perustuu suoraan kirjanpidon lukuihin. Kun kirjanpito on ajan tasalla, veroilmoitus syntyy käytännössä valmiiksi. Tästä syystä ajantasainen ja automaattinen kirjanpito tekee verotuksesta helppoa ja virheetöntä.

💡 Tuntuuko veroilmoitus ja ALV-ilmoitukset monimutkaisilta?
Varaa maksuton esittely, niin näytämme, miten Kletta automatisoi koko prosessin helposti yhdellä sovelluksella.