Yhdenkertainen kirjanpito on kirjanpitomenetelmä, jota voi käyttää tietyissä tilanteissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja eli käytännössä toiminimiyrittäjä. Se on kevyempi vaihtoehto kuin kahdenkertainen kirjanpito, koska liiketapahtumia ei kirjata kahdelle puolelle debet- ja kredit-merkintöinä, vaan kirjanpidossa seurataan yritystoiminnan tuloja, menoja, korkoja ja veroja.
Vuonna 2026 yhdenkertainen kirjanpito on edelleen monelle pienelle toiminimiyrittäjälle riittävä ratkaisu, kun toiminta on selkeää, liiketapahtumia on rajallinen määrä ja kirjanpitolain edellytykset täyttyvät. Verohallinnon mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittajalla voi olla mahdollisuus pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos laissa säädetyt raja-arvot eivät ylity liian laajasti.
Kletta tekee toiminimen kirjanpidosta helppoa ja automatisoitua. Sovellus on suunniteltu erityisesti toiminimiyrittäjille, jotka haluavat hoitaa kirjanpidon, kuitit, laskut ja veroilmoitukset yhdessä paikassa ilman turhaa säätöä.
Kokeile Klettaa maksutta ja automatisoi toiminimen kirjanpito helposti.
Yhdenkertainen kirjanpito tarkoittaa kirjanpitotapaa, jossa yritystoimintaan liittyvät tapahtumat kirjataan yksinkertaisemmin kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa. Kirjanpitoon merkitään esimerkiksi saadut tulot, maksetut menot, korot ja verot.
Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen liiketapahtuma kirjataan kahdelle tilille: rahan lähteeksi ja rahan käytöksi. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tätä debet/kredit-rakennetta ei käytetä samalla tavalla, vaan kirjanpidon päätehtävä on muodostaa luotettava pohja yrityksen tuloksen, verojen ja ilmoitusten laskemiselle.
Yhdenkertainen kirjanpito on käytännössä maksuperusteista. Tämä tarkoittaa, että tulo kirjataan silloin, kun maksu saadaan, ja meno silloin, kun se maksetaan. Verohallinnon mukaan yhdenkertainen kirjanpito on aina maksuperusteista, ja tilikauden on tällöin oltava kalenterivuosi.
Lue lisää verottajan sivuilta: Tästä
Yhdenkertainen kirjanpito sopii erityisesti pienelle toiminimiyrittäjälle, jonka liiketoiminta on suoraviivaista. Tyypillisiä esimerkkejä ovat freelancerit, konsultit, parturi-kampaajat, hierojat, sisällöntuottajat, personal trainerit ja muut yksinyrittäjät, joilla yritystoiminta perustuu selkeisiin tuloihin ja menoihin.
Yhdenkertainen kirjanpito voi riittää, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista rajoista:
| Raja | Mitä se tarkoittaa? |
|---|---|
| Taseen loppusumma yli 100 000 € | Yrityksen varojen määrä ylittää rajan |
| Liikevaihto tai vastaava tuotto yli 200 000 € | Yrityksen myynti kasvaa suuremmaksi |
| Palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä | Yrityksellä on työntekijöitä enemmän kuin pienellä yksinyrittäjällä yleensä |
Jos näistä rajoista ylittyy enintään yksi, liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei yleensä ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa. Jos rajoista ylittyy vähintään kaksi sekä päättyneellä että edellisellä tilikaudella, tilanne muuttuu ja kahdenkertainen kirjanpito sekä tilinpäätösvelvollisuus voivat tulla ajankohtaisiksi.
Yhdenkertaisen ja kahdenkertaisen kirjanpidon ero liittyy ennen kaikkea kirjaustapaan.
| Ominaisuus | Yhdenkertainen kirjanpito | Kahdenkertainen kirjanpito |
|---|---|---|
| Kenelle sopii? | Pienelle toiminimiyrittäjälle, jos ehdot täyttyvät | Osakeyhtiöille ja suuremmille yrityksille |
| Kirjaustapa | Tulot, menot, korot ja verot kirjataan yksinkertaisemmin | Jokainen tapahtuma kirjataan debet- ja kredit-puolelle |
| Peruste | Maksuperusteinen | Yleensä suoriteperusteinen |
| Tilikausi | Kalenterivuosi | Voi olla muukin tilikausi |
| Hallinnollinen raskaus | Kevyempi | Laajempi ja tarkempi |
| Sopivuus Kletan käyttäjälle | Erittäin hyvä pienelle toiminimelle | Tarpeellinen, jos toiminta kasvaa tai yritysmuoto vaihtuu |
Kahdenkertainen kirjanpito antaa tarkemman kuvan yrityksen varoista, veloista ja taloudellisesta asemasta. Siksi se on välttämätön esimerkiksi osakeyhtiöille. Toiminimiyrittäjälle yhdenkertainen kirjanpito voi kuitenkin olla täysin riittävä, jos yritystoiminta on pienimuotoista ja lain edellytykset täyttyvät.
Yhdenkertainen kirjanpito ei tarkoita sitä, että arvonlisävero voisi unohtua. Jos yrittäjä kuuluu ALV-rekisteriin, myynnin ja ostojen arvonlisäverot on seurattava oikein ja arvonlisäveroilmoitukset on annettava ajallaan.
Vuonna 2026 pienen yrityksen ALV-raja on 20 000 euroa. Verohallinnon mukaan liiketoimintaa pidetään vähäisenä, jos yrityksen liikevaihto on kuluvan ja edellisen kalenterivuoden aikana enintään 20 000 euroa. Jos raja ylittyy, yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi ylittämisajankohdasta alkaen.
Vuonna 2026 on huomioitava myös arvonlisäverokantojen muutoksia. Verohallinnon vuoden 2026 ALV-ohjeen mukaan 14 prosentin alennettu verokanta laski 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen. Tämä koskee esimerkiksi useita aiemmin 14 prosentin verokantaan kuuluneita tuotteita ja palveluita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminimiyrittäjän kirjanpidossa pitää olla oikein ainakin:
Kletta auttaa toiminimiyrittäjää näissä automaattisesti, jotta yrittäjän ei tarvitse itse rakentaa monimutkaisia taulukoita tai laskea kaikkea käsin.
Yhdenkertainen kirjanpito ei tarkoita pelkkää muistiinpanoa tai epämääräistä listaa tuloista ja menoista. Sen pitää perustua tositteisiin ja siitä pitää saada tarvittavat tiedot verotusta varten.
Käytännössä yrittäjän pitää huolehtia ainakin seuraavista asioista:
Kirjanpitoaineiston säilyttäminen on tärkeä osa yrittäjän velvollisuuksia. Verohallinnon mukaan tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja muu liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidot ja tilinpäätösaineisto on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.
Tämä on yksi syy siihen, miksi digitaalinen kirjanpito helpottaa toiminimiyrittäjän arkea. Kun kuitit ja laskut tallennetaan suoraan sovellukseen, ne eivät jää sähköposteihin, paperipinoihin tai kuvagalleriaan unohtumaan.
Yhdenkertainen kirjanpito ei ole oikea ratkaisu kaikille. Se ei yleensä riitä, jos yritystoiminta kasvaa selvästi, yrityksellä on useita työntekijöitä, liiketoiminta muuttuu monimutkaiseksi tai yritysmuoto vaihtuu osakeyhtiöksi.
Yhdenkertainen kirjanpito ei välttämättä ole riittävä, jos:
Tällöin kahdenkertainen kirjanpito voi olla joko pakollinen tai käytännössä järkevämpi ratkaisu.
Toiminimiyrittäjän kirjanpidon tärkein käytännön tehtävä on muodostaa luotettava pohja verotukselle. Kirjanpidon perusteella lasketaan yritystoiminnan tulos, vähennykset, ALV-tiedot ja muut veroilmoituksessa tarvittavat luvut.
Vuonna 2026 tämä korostuu entisestään, koska yrittäjän pitää pystyä seuraamaan paitsi tuloja ja menoja, myös ALV-rajaa, oikeita verokantoja ja ilmoitusvelvollisuuksia. Jos tiedot ovat hajallaan eri paikoissa, veroilmoituksen tekeminen muuttuu helposti stressaavaksi.
Klettassa kirjanpito, kuitit, laskutus ja veroilmoitusten valmistelu kulkevat samassa sovelluksessa. Tämä tekee yhdenkertaisesta kirjanpidosta yrittäjälle selkeämpää ja vähentää riskiä, että tärkeitä tositteita tai kirjauksia jää puuttumaan.
Kletta on rakennettu erityisesti toiminimiyrittäjille, joille yhdenkertainen kirjanpito on usein paras ja helpoin tapa hoitaa taloushallinto. Sovellus automatisoi suuren osan kirjanpidon rutiineista, jolloin yrittäjä voi keskittyä omaan työhönsä.
Kletalla voit esimerkiksi:
Kletta on paras ja helppokäyttöisin ratkaisu toiminimiyrittäjälle, joka haluaa hoitaa kirjanpidon modernisti ilman turhaa monimutkaisuutta.
Aloita maksuton kokeilu ja hoida toiminimen kirjanpito helpommin vuonna 2026.
Kyllä, toiminimiyrittäjä eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi käyttää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos kirjanpitolain edellytykset täyttyvät. Käytännössä raja-arvoista saa ylittyä enintään yksi sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella.
Ei täysin sama asia, mutta yhdenkertainen kirjanpito on käytännössä maksuperusteista. Verohallinnon mukaan yhdenkertainen kirjanpito on aina maksuperusteista, eli tulot ja menot kirjataan maksun perusteella.
Kyllä. Jos yrittäjä on Verohallinnon rekistereissä yrittäjänä, elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää tehdä myös silloin, kun toimintaa ei ole ollut.
Kyllä. Yhdenkertainen kirjanpito voi sisältää ALV:n seurannan, jos yrittäjä on ALV-rekisterissä. Tällöin myynnit, ostot ja arvonlisäverot pitää kirjata ja ilmoittaa oikein.
Vuonna 2026 vähäisen liiketoiminnan ALV-raja on 20 000 euroa. Rajaa tarkastellaan kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihdon perusteella.
Tilikauden tositteet ja muu liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto pitää säilyttää vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt.