Miten arvonlisävero lasketaan? Opas toiminimiyrittäjille

Päivitetty 15.06.2026

Arvonlisävero eli ALV on kulutusvero, joka lisätään useimpien tuotteiden ja palveluiden hintoihin Suomessa. Käytännössä kuluttaja maksaa arvonlisäveron osana ostoksen hintaa, mutta yritys kerää veron asiakkaalta ja tilittää sen eteenpäin Verohallinnolle.

ALV koskee sekä kuluttajia että yrityksiä, mutta eri tavalla. Kuluttajalle arvonlisävero näkyy yleensä vain osana lopullista hintaa. Yritykselle se taas on osa kirjanpitoa, laskutusta, hinnoittelua ja veroilmoittamista. Siksi ALV perusteet kannattaa ymmärtää jo yritystoiminnan alussa.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä arvonlisävero tarkoittaa, milloin yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi, mitä ALV-kantoja Suomessa käytetään ja miten arvonlisävero lasketaan. Lopuksi käsittelemme erityisesti toiminimiyrittäjän ALV-velvollisuutta.

Tutustu tarkemmin toiminimen verotukseen >>

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero on välillinen vero. Tämä tarkoittaa sitä, että vero sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan, mutta yritys toimii veron kerääjänä ja tilittäjänä. Yritys lisää myyntihintaan arvonlisäveron, veloittaa sen asiakkaalta ja ilmoittaa sekä maksaa veron Verohallinnolle.

Esimerkiksi jos yrittäjä myy palvelun 100 euron verottomalla hinnalla ja siihen sovelletaan 25,5 prosentin ALV-kantaa, asiakkaan maksama verollinen hinta on 125,50 euroa. Tästä 100 euroa on yrityksen veroton myynti ja 25,50 euroa on arvonlisäveroa.

Arvonlisävero ei siis ole yrityksen varsinaista tuloa, vaikka se kulkee yrityksen tilin kautta. Yrityksen pitää erottaa myynnin ALV omasta liikevaihdostaan ja tilittää se Verohallinnolle.

Missä arvonlisäveroa käytetään?

Arvonlisävero koskee Suomessa suurinta osaa tavaroista ja palveluista. Sitä käytetään esimerkiksi tuotteiden myynnissä, asiantuntijapalveluissa, verkkokaupassa, ravintolapalveluissa, kuljetuksissa, majoituksessa ja monissa muissa yritystoiminnan muodoissa.

Esimerkkejä ALV alaisista tuotteista ja palveluista ovat:

vaatteet, elektroniikka ja muut tavarat
ravintola- ja ateriapalvelut
kuljetuspalvelut
majoituspalvelut
liikuntapalvelut
kulttuuri- ja viihdetapahtumien pääsymaksut
asiantuntijapalvelut, kuten konsultointi, markkinointi ja suunnittelu

Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole arvonlisäverollista. Esimerkiksi tietyt terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutuksen palvelut voivat olla arvonlisäverottomia. Myös kansainvälisessä kaupassa ja vientimyynnissä on omat ALV-sääntönsä.

Jos et ole varma, kuuluuko oma toimintasi arvonlisäveron piiriin, asia kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeista tai kirjanpitäjältä.

Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?

Yrityksen pitää yleensä rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos se myy tavaroita tai palveluita liiketoiminnan muodossa ja kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa.

Tämä koskee yritysmuodosta riippumatta esimerkiksi toiminimiyrittäjiä, osakeyhtiöitä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Yritysmuoto ei siis ratkaise ALV-velvollisuutta, vaan olennaista on toiminnan luonne ja liikevaihto.

Jos yrityksen liikevaihto jää alle 20 000 euroon, sen ei yleensä tarvitse rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Yritys voi kuitenkin hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti, jos toiminta täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit.

Vapaaehtoinen ALV-rekisteröityminen voi olla järkevää erityisesti silloin, kun yrityksellä on paljon arvonlisäverollisia hankintoja. ALV-rekisterissä oleva yritys voi vähentää liiketoimintaan liittyvien ostojen arvonlisäveron, mikä voi pienentää yrityksen todellisia kustannuksia.

Mitä tapahtuu, kun yritys on ALV-rekisterissä?

Kun yritys on ALV-rekisterissä, sen pitää lisätä arvonlisävero arvonlisäverollisten tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Lisäksi yrityksen pitää antaa ALV-ilmoitus jokaiselta verokaudelta ja maksaa mahdollinen maksettava arvonlisävero Verohallinnolle.

ALV-rekisterissä oleva yritys voi myös vähentää liiketoimintaan liittyvien ostojen arvonlisäveron. Käytännössä yritys maksaa Verohallinnolle myyntien ALV ja ostojen ALV erotuksen.

Esimerkiksi jos yrityksen myynteihin sisältyy 1 000 euroa arvonlisäveroa ja yrityksen ostoihin sisältyy 300 euroa vähennettävää arvonlisäveroa, yrityksen maksettavaksi jää 700 euroa.

Jos taas ostojen ALV on suurempi kuin myyntien ALV, yritykselle voi syntyä palautettavaa arvonlisäveroa.

Suomen arvonlisäverokannat vuonna 2026

Vuonna 2026 Suomessa käytössä olevat arvonlisäverokannat ovat 25,5 %, 13,5 % ja 10 %.

Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 %. Tämä koskee suurinta osaa tavaroista ja palveluista.

Alennettu 13,5 prosentin verokanta koskee esimerkiksi elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluita, kirjoja, lääkkeitä, liikuntapalveluita, majoituspalveluita, henkilökuljetuksia sekä kulttuuri-, viihde- ja urheilutapahtumien pääsymaksuja.

Alennettu 10 prosentin verokanta koskee vuonna 2026 pääasiassa sanoma- ja aikakauslehtiä.

On tärkeää huomata, että ALV-kannat ovat muuttuneet viime vuosina. Yleinen ALV-kanta nousi 25,5 prosenttiin syyskuussa 2024, ja aiempi 14 prosentin verokanta laski 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Tämän vuoksi vanhoihin blogeihin, laskureihin tai ohjeisiin ei kannata luottaa tarkistamatta tietoja ajantasaisista lähteistä.

Miten arvonlisävero lasketaan?

Arvonlisäveron laskeminen riippuu siitä, lähdetäänkö liikkeelle verottomasta vai verollisesta hinnasta.

Jos tiedät verottoman hinnan, arvonlisävero lisätään sen päälle.

Esimerkki:

Tuotteen veroton hinta on 100 euroa ja ALV-kanta on 25,5 %.

100 € × 25,5 % = 25,50 €

100 € + 25,50 € = 125,50 €

Tuotteen verollinen hinta on siis 125,50 euroa.

Jos taas tiedät verollisen hinnan ja haluat selvittää verottoman hinnan, verollinen hinta jaetaan ALV-kannan mukaisella kertoimella.

Esimerkki:

Tuotteen verollinen hinta on 125,50 euroa ja ALV-kanta on 25,5 %.

125,50 € / 1,255 = 100 €

Tuotteen veroton hinta on siis 100 euroa ja arvonlisäveron osuus 25,50 euroa.

Sama logiikka toimii myös muilla verokannoilla. Jos ALV-kanta on 13,5 %, verollinen hinta jaetaan luvulla 1,135. Jos ALV-kanta on 10 %, verollinen hinta jaetaan luvulla 1,10.

ALV ilmoittaminen ja maksaminen

ALV-rekisterissä olevan yrityksen pitää ilmoittaa arvonlisävero säännöllisesti Verohallinnolle. Ilmoitus tehdään OmaVerossa, ja se annetaan jokaiselta verokaudelta.

Verokausi on yleensä kuukausi, mutta pienemmät yritykset voivat tietyin edellytyksin käyttää pidempää ilmoitusjaksoa, kuten neljännesvuotta tai vuotta. Ilmoitus pitää antaa myös silloin, kun yrityksellä ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa kyseisellä verokaudella.

ALV-ilmoituksessa ilmoitetaan muun muassa myyntien arvonlisävero, ostojen vähennettävä arvonlisävero ja lopullinen maksettava tai palautettava summa.

Monelle yrittäjälle ALV ilmoittaminen on yksi kirjanpidon työläimmistä rutiineista, koska myynnit, ostot, kuitit ja eri verokannat pitää saada oikein. Tässä kohtaa hyvä kirjanpito-ohjelma helpottaa yrittäjän arkea merkittävästi.

Kletta automatisoi toiminimiyrittäjän kirjanpitoa ja ALV-ilmoittamista. Kletan avulla kuitit, myynnit, kulut ja veroilmoitukset pysyvät yhdessä paikassa, eikä yrittäjän tarvitse käyttää turhaa aikaa manuaaliseen säätöön.

Toiminimiyrittäjän ALV-velvollisuus

Toiminimiyrittäjän ALV-velvollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin muillakin yrityksillä. Jos toiminimen kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa, yrittäjän pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Jos liikevaihto jää alle 20 000 euroon, toiminimiyrittäjän ei yleensä tarvitse kuulua ALV-rekisteriin. Rekisteriin voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti, jos toiminta on liiketoimintaa.

Toiminimiyrittäjän kannattaa miettiä ALV-rekisteröitymistä erityisesti silloin, jos asiakkaat ovat pääasiassa yrityksiä tai jos yrityksellä on paljon arvonlisäverollisia hankintoja. Yritysasiakkaille ALV ei yleensä ole samalla tavalla kustannus kuin kuluttajille, koska ALV-rekisterissä oleva yritys voi vähentää ostojen arvonlisäveron omassa verotuksessaan.

Jos taas asiakkaat ovat pääasiassa kuluttajia ja liikevaihto jää alle 20 000 euroon, ALV-rekisteriin hakeutuminen voi nostaa hintoja tai pienentää yrittäjän katetta. Siksi päätös kannattaa tehdä oman hinnoittelun, asiakaskunnan ja kulurakenteen perusteella.

ALV alarajahuojennus on poistunut

Aiemmin pienillä yrityksillä oli mahdollisuus saada arvonlisäveron alarajahuojennusta, jos liikevaihto jäi tietyn rajan alle. Tämä huojennus on kuitenkin poistunut 1.1.2025 alkaen.

Tämä tarkoittaa, että vuonna 2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta alarajahuojennusta ei enää voi saada. Vanhoissa artikkeleissa saatetaan edelleen viitata 15 000 tai 30 000 euron rajoihin, mutta nämä tiedot eivät enää vastaa nykytilannetta.

Toiminimiyrittäjän näkökulmasta tärkein raja on nykyisin 20 000 euron kalenterivuosikohtainen liikevaihtoraja ALV-velvollisuudelle.

Miksi ALV kannattaa hoitaa oikein?

Arvonlisävero vaikuttaa suoraan yrityksen hinnoitteluun, kassavirtaan ja kirjanpitoon. Jos ALVä ei huomioida oikein hinnoissa, yrittäjä voi päätyä maksamaan veron omasta katteestaan. Jos ilmoitukset taas jäävät tekemättä tai niissä on virheitä, seurauksena voi olla lisämaksuja, viivästyskorkoja ja turhaa selvittelyä Verohallinnon kanssa.

Hyvin hoidettu ALV tekee yrityksen taloudesta selkeämpää. Yrittäjä tietää, mikä osa myynnistä on omaa tuloa ja mikä osa kuuluu Verohallinnolle. Samalla ostojen ALV-vähennykset tulevat hyödynnettyä oikein.

Erityisesti toiminimiyrittäjälle tämä on tärkeää, koska yrityksen ja yrittäjän talous voivat mennä helposti sekaisin. Kun ALV, kuitit, laskut ja veroilmoitukset ovat järjestyksessä, yrittäjän on helpompi seurata liiketoiminnan todellista kannattavuutta.

Yhteenveto

Arvonlisävero on olennainen osa yritystoimintaa Suomessa. Se on kulutusvero, jonka asiakas maksaa osana tuotteen tai palvelun hintaa, mutta jonka yritys ilmoittaa ja tilittää Verohallinnolle.

Vuonna 2026 yleinen ALV-kanta on 25,5 %. Lisäksi käytössä ovat alennetut 13,5 prosentin ja 10 prosentin verokannat. Yrityksen pitää yleensä rekisteröityä ALV-velvolliseksi, jos kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa.

Toiminimiyrittäjälle ALV ymmärtäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa hinnoitteluun, kassavirtaan ja veroilmoituksiin. Kun ALV hoidetaan oikein alusta asti, yritystoiminta pysyy selkeämpänä ja turhilta ongelmilta vältytään.

Kletta tekee toiminimiyrittäjän kirjanpidosta ja ALV-ilmoittamisesta helppoa. Kletan avulla voit hoitaa kuitit, laskut, kirjanpidon ja veroilmoitukset yhdessä sovelluksessa ilman turhaa säätöä.

Tutustu Kletan ominaisuuksiin tai varaa maksuton esittely.